Sekretariu Estadu Komunikasaun Sosial (SEKOMS), Mericio Juvinal dos Reis
“Akara” hatete katak, hanesan Sekretariu Estadu Komunikasaun Sosial (SEKOMS)
hakarak agradese ba GFD tanba bele forma no kapasita joven ho matenek iha area
oioin hodi kontribui ba dezenvolvimentu nasional.
“Hakarak
fo parabens ba inisiativa ba kolega sira, fo formasaun iha area jornalismu,
lingua, inisiativa kapas bele ajuda
governu no estadu atu dezenvolve, fo koinesementu no skill ba ita nia joven
sira. Ami hanesan governu, ami kontente hakarak fo atensaun,” dehan SEKOMS ba
jornalista sira wainhira sai orador ba serimonia primeira graduasaun no
aniversariu GFD ba dala V iha Vila-Verde-Dili, foin lalais ne’e.
SEKOMS
sublina, hanesan SEKOMS enkoraja nafatin GFD atu labele para formasaun ne’e,
kontinua nafatin hodi hasae liu tan koinesementu no skill joven sira nian no
mos presiza implementa kualidade formasaun hodi forma atetude joven ne’ebé mak
diak.
“Hanesan
Sekretariu Estadu Komunikasaun Sosial nakloke, atu kontribui liu tan, potensia
ne’ebé sira iha, atu sira bele asesu ba servisu, apoiu media sira laos iha
nasional deit maibé mos iha area rural.Tanba politika SEKOMS nian, ida atu hahu
ona fo kanal ida ba area rurais para suku sira bele asesu informasaun los,”
Akara kompromete.
Akara
konsidera katak, ezistensia media importante, se ita hakarak servisu iha media
mak ne’e , fasilita informasaun ne’ebé los, adekuadu, iha kredibilidade, halo
notisia ne’ebé diak, iha kualidade, publiku bele uza. SEKOMS iha ona politika
ida atu harii instituto formasaun ba jornalista, se mak sai jornalista diak
bele tuir formasaun, nia bele hetan sertifikadu iha diploma 2 ou diploma 3 atu
hasae kualidade tuir estandar.
“Politika
SEKOMS sira seluk, katak sei apoiu area komunikasaun sosial no media publiku no
media privadu radiu no jornal sira, para hala’o nia knar diak liu para
kontribui prosesu demokrasia iha ita nia rain hodi promove transparansia iha
ita nia rai, fasilita informasaun husi nasional to ba iha area rural no
fasilita informasaun husi area rural ba iha governu no estadu,” optimista
Akara.
Iha
sorin seluk, Sekretariu Estadu Formasaun Profesesional no Empregu (SEFOPE),
Julião da Costa esplika, hanesan SEFOPE hakarak agradese ba organizasaun GFD
ne’ebé komemora aniversariu ezistensia GFD ba dala V.
“Ami
mos hato’o parabens organizasaun ida ne’e ezistensia dala V, hau mai, hau
hanesan sekretariu estadu, hau mos hanesan estudante, iha mundu laiha ida
matenek, se kuandu laaprende, ita aprende ne’e baze importante ba ema idak-idak
hodi bele hariku ita nia-an,” SEFOPE esplika.
SEFOPE
dehan tan, iha biban ne’e hakarak agradese ba estudante sira liu-liu estudante
ne’ebé halo diskursu ho lian Ingles tanba nia halo diskursu ho lian ingles
diak. Tan ne’e hakarak fo garante ida ba GFD katak se ita boot sira nia sentru
ne’e rejistu ona iha INDIMO, mak tinan oin sei haruka ekipa ida halo teste ba
estudante sira hodi halo servisu iha Australia.
“Alin
oan ida ohin halo diskursu ingles, hau haree diak wainhira pratika baibeik. Hau
fo garante ida ba GFD, maibe tenke ba INDIMO lai, seidauk rejistu hau lafo.
Tinan ohin hau haruka hau nia ekipa ida halo teste ba Australia mai iha imi,
imi nia ingles diak, ne’e espesial maibe tenke diak, se imi lahatene imi laba
Australia ne’e hau dezafia ita boot, maibe tenke rejistu iha INDIMO,” SEFOPE
kompromete.
SEFOPE sublina, Ita nia oitavu governu konstitusional iha komprimisu boot atu fo servisu
ba timor oan 600 (Rihun Neen Nulu) tinan ida, ne’e laos papel governu nian
deit, estadu nian, governu kria kondisaun, maibe ema individu idak-idak, seitor
hotu, ajensia hotu iha rai ida ne’e, papel importante kontribui politika ne’e,
ida mak GFD tanba ita boot sira nia spanduk hateten klaru kedas katak transforma
kustume buka serbisu ba kustume hamosu kampu serbisu.*
Reportajen : Ekipa Kobertura